Loppusuoralla

Viikot alkaa olla loppu ja pikku paniikkeja iskee aina välillä. Oikeestaan vasta ton synnytystapa-arvion jälkeen on uskallettu alkaa laittaan kotia kasaan vauvvaa varten. Sänky on ollu ostettuna jo kesästä lähtien ja nyt se on vihdoin jo pesty ja kasattu, pedattu ja koristeltu.

Hoitopöydän tasosta oli hukkunu jatkopala, joten mun täti sieppas ohi mennessään Ikeasta siihen päälle tollasen Hemnesin hoitotason. Sentin rako siihen pöytään jää, mut eihän sellanen mittää merkkaa. Tomaatti on aina innossaan valmistautumassa pikku-veljen tuloon ja niinpä äiti ei hirveesti saa mitään tehä. Hoitoalusta on yhä siskolla Oulussa, mutta kai sitä selvii viikon pari ilmanki.

Vaunut on ollu murheenkryyni jo pitempään ja vihdoin viikko sitte sain sellatteet hommattua. Serkku nouti ne koulusta päästessään siitä koulun vierestä ja soitti mulle paniikissa kuinka ne vikisee ku syötävä ja kuomu tippuu alas kokoajan ja sadesuojaki on neonkeltanen.. Noo pientä huoltoa vailla vaan. Nyt ne on olleet tossa eteisessä viikon ja pesen kankaita pikkusen kerrallaan koneessa. Entinen omistaja väitti vaunuja säilytetyn sisällä, mutta kummasti ne haisee samalle ku mun vanhan mummulan leikkimökki.. Huolto-ohjeissa käskettiin runkoa huoltaa autovahalla, silikoni-spraylla, vaseliinilla ja ompelukoneen öljyllä, ei mulla mitään autokamaa tietenkää oo ku en autoo omista, joten olin ihan valmis viemään koko natinakasan huoltoliikkeeseen, mutta yllätyin kyllä ihan kivasti, ettei ne autovahat sun muut maksanukkaan koko omaisuutta ku prismasta niitä kurkkailin.

Puuttuvia hankintoja on jotai pientä, kuten kylpyveden lämpömittari ja sänkyyn sellanen musiikki-lelu, mutta kai ne kävelee vastaan jostain. Se mitä ei puutu on auttavainen iso-veli; hän on nyt käyny hommaamassa itselleen "Elefantin ajokortin" ja on valmis viemään veljen ajelulle jos veli ei saa unta..

Mun serkku, lapsen tuleva kummi on nyt asunu meillä viikon päivät valmiustilassa, ku on ooteltu tätä ulos, mutta taitaa olla ihan yhtä jäärä ku veljensä. Mulla oli jo toinenki synnytystapa-arvio ja ne oli sitä mieltä, ettei käynnistellä etuajassa vaan annetaan kasvaa jopa yliajalle, vaikka maha ittessään on ihan giganttisen iso, eikä kaupoista oo löytyny sopivia vaatteita enää pitkiin aikoihin Kanuunalle, niin itse vaavi ei kuiteskaa oo sen isompi ku veljensäkään.

Niin tosiaan, tän uuden mahan nimi on Kanuuna ja sen aiemman nimi Pallucka.

Oon koittanu käynnistellä luomusti synnytystä heti luvan saatuani sillo ensimmäisen synnytystapa-arvion mukaan. Sauna; meillä ei oo, mutta tädin sauna ei ainakaa toiminu yhestä kerrasta. Seksi; kumpaaki meistä yököttää ajatus vauvan pään tökkimisestä miehen varustuksella vaikka mulla onki vihdoin himot heränny, eikö sen kiima-ajan pitäny olla keskivaiheilla? Siivous; no pesin yhen ikkunan ja meinasin tippua ulos, nii ei kiitos, Serkku hoitaa nyt tollaset kiipeilyt. Ite lähinnä siivoon noita lattian tasalla tapahtuvia juttuja, kuten keittiö, imurointi ja pyykit, ei vieläkään tulosta vaikka oon touhunnu jo kaks viikkoo!
Oon myös käyny kaks kertaa vyöhyketerapiassa ja ekka kerralla sainki sillä jotain tapahtuun kaheks ja puoleks päivää kunnes supistukset ja poltot sitte hidastu ja katos kokonaan, toisella käyntikerralla ei ollu mitään vaikutusta. Sitte kävin availeen lantiooni osteopaatilla ja joo helpottihan se tohon issias-kipuun hieman, mutta ei se vauvva sieltä ulos tullu.

Viime viikolla peruin treffit Ressun kaa ku panikoin veden menetystä uima-altaaseen. Siis ku ne sanoo, että sillon pitäs tarkistaa veden väri ja toimia sen mukaan, nii miten tarkistat jos se humahtaa sinne muun veden sekaan, huomaako sitä edes? No nyt on seki asia kysytty ja ei huolta, kuulemma vettä lorahtaa lisää joka supistuksella, eikä kaikki kerralla niinku jostai ämpäristä, että eiku vesijuoksuun vaan.

Kävin viikko sitte Eurokankaassa ja oih ja voih. Siellä oli syntisen paljon kaikkii ihanii kuoseja, jos en ois unohtanu kotiin ikkunoiden mittoja, nii oisin ostanu jo uudet verhokankaat vaikka edellisetkää ei oo vielä ikkunoissa. Nyt mukaan tarttu likaisen sohvan peitoksi ja myöhemmin toimimaan meiän päiväpeittona ihana uus vihree kangas. Miehelle sanoin vaa, ett "mitäs tuumaat meiän uuesta sohvasta, ei maksanu ku tonnin." Toinen ei tainnu oikein reppana tajuta, etten mä toki nyt oo tonnia siihen laittanu vaa sillo 5-vuotta sitte se sohva makso tonnin.

Sieltä lähti tietysti myös lasten sänkyihin froteemuoveja ja vauvalle harsokangasta, mitä nyt on koitettu koristella Sinellin kangasväreillä. Ensmäiset versiot on menny kyllä ihan harjotellessa jokaisen eri värin ominaisuuksia, jotku on ihan litkuja ja toisia saa kaivaa purkista ulos, vaikka merkki on kaikissa sama. Erottaapa nyt ainaki harsot toisistaan, ett ei mee naapurin kaa sekasin tuolla pyykkituvassa.

 

Muuten fiilikset on tosiaanki odottavat, kokoajan tuntuu niinku se lapsivesi pullistelis tuolla alhaalla jonku kalvon takana, että tulisinko vai enkö tulis. Kutittelenpa vaan hieman ja vetäydyn sitte takas sisään. Todellisuudessahan tuon tunteen taitaa aiheuttaa valkovuoto, mutta hulluko oon nii aattelen jo lapsivedelläki olevan sadistin mieli.

 

Kanuuna 38+5