Eilen sain kirjeen sairaalasta, se oli raportti meidän kuolleesta sikiöstä. Paljon sanoja googlattavaksi ja seassa sanoja, jotka nostaa sydämensykkeen huippuunsa ja sumentaa silmät.
Onko liika koulutus vieny kirjeen lähettäjän ajatuskyvyn? Uskallan sanoa, että ykskään äiti ei halua nähdä mustaa valkosella kuinka hänen jälkeläisensä on viipaloitu kuin joku paisti ja aseteltu pikku tarjottimille A-C! Eikö käyny mielen vieressäkään, että vastaanottaja voi saada painajaisia moisesta tiedosta? Oisivat voineet vaan sanoa että "testeissä on ilmennyt seuraavaa:"
Testien tulokset jo itsessään oli kammottavaa luettavaa, ei ois tarvinnu olla lisäksi julma. Tänään kävin juttelemassa siellä ja hekin tietysti olivat samaa mieltä, asiakaspalvelijoita kun ovat.
Ens viikolla alotan vertaistukiryhmässä ja toivon että se auttaa, pääsis eteenpäi.
Tapasin siellä odotushuoneessa nuoren tytön, hän oli ihan kauhuissaan ymmärrettävästi ku ensimmäinen raskaus meneillään ja supistelee kun ei pitäs. Toivottavasti hälle tulee parempi tarina. Soitan hälle maanantaina, josko lääkärit jo siihen mennessä tietäis mikä on vialla.
Taaskaan siellä tutkimushuoneessa mun aivot ei muistanu yhtään kysymystä, mutta jälkikäteen ne palautuu mieleen. Toivottavasti joku päivä saan vastaukseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti